saamaton sunnuntai

miksi sunnuntait on keksitty ?

mulla on tylsää, niin totaalisen tylsää! olen aikaansaamaton, eikä mikään kiinnostais.. voisin vaan nukkua koko sunnuntain ylitse, tosiaan siis jos se uni tulisi, nukuinhan jo yli 12 tunnin yöunet.

mutta eihän sunnuntaisin kuulu tehdä edes mitään järkevää, eihän ?

en ymmärrä miksi olen nykyään niin kamalan saamaton ja väsynyt koko ajan, en jaksa tehdä mitään ylimääräistä. tuntuu melkeen, että mun arki on sitä, että olen töissä ja sitten tulen kotiin nukkumaan, ja lähden taas töihin..

miksi ?

en koe olevani mitenkään masentunut tai erityisen surullinen, totta kai jokaisen elämässä joskus on kumpaakin.. ehkä mun elämässä vaan ei ole just nyt mitään kiinnostavaa, mitä kiinnostais tehdä.. ja toiseksi asun vielä sellaisella paikallakin, että eihän täällä mitään virikkeitä edes ole.

mikä sitten kiinnostaisi ?

huoh, niinpä. en saa raahattua itseäni lenkille niinkun joskus oli tapana, en yksinkertaisesti jaksa tai saa edes aikaiseksi, koska mua ei kiinnosta just nyt ollenkaan! ainoa mistä saan edes jotain nautintoa niin on juhliminen ja ystävät..

no mikä sitten on ongelmana ?

no mullahan on maailman ihanin ystäväpiiri, mutta edelleen asun niin tyhmällä sijainnilla, että ajokortittoman on lähes mahdoton pitää yhteyttä säännöllisesti, ja sitten se vaan jotenkin aina molemmilta osapuolilta jää.. töissä sentään näkee työkavereita päivittäin, ja vaikka ne ovatkin ihania, niin ei se ole sama.. koska ei töihin ole tultu seurustelemaan vaan tekemään töitä.. ja mitä tuohon juhlimiseen tulee, arkena ei viitsi juhlia ja toiseksi iltoja on niin vaikea järjestää. aina kun mulla olis vapaata, kaikilla muilla on jtn tai sitten mun vapaat on keskellä viikkoa.. sitten kun muille sopisi, niin enköhän minä ole töissä! onneksi tätä rumbaa rauhoittaa edes vähän se, että kaupat ovat nyt sunnuntaisin hetken kiinni, tosin vain pari kuukautta..

toisaalta..

nyt kun luin kirjoittamani tekstin uudelleen ja laskin 1 + 1, tulin tulokseen että taidan toisaalta olla jotenkin kyllästynyt tähän elämääni, en jaksa tehdä mitään koska elämässäni ei ole mitään mitä haluaisin jaksaa. höh.

vai oliskohan tähän sekoitettuna myös jotain syysmasennusta ja ilmapiirin huonoutta? pöh, en anna tämän masentaa minua vaan.. uuteen nousuun. silti vain turhauttavaa olla eikä tehdä mitään, mutta kun en jaksa/halua tehdä mtn mitä pitäisi tehdä, yksinkertaisen monimutkaista..

ehkä ensi elämässä

ei, vaan siis tarkoitin, että ehkä ensi viikolla puhaltaa uudet paremmat tuulet! lähdetään työkaverin kanssa kohti helsinkiä elämä lapselle konserttiin, ja muutenkin ainakin viikonlopusta tulee parempi kuin tästä viikonlopusta!

ps' tekstissä ei varmasti ole yhtään enempää järkeä kuin tässä sunnuntai päivässäkään, erityisin kuittaa, tsau.